@migu music@

Yön kuilu jäinen, ei portteja näy

ja yksinäinen vain etsien käy.

Vain itseään hän etsii sisältään,

yö mustana mielessään.

Yön kuilu jäinen, ei portteja näy

ja yksinäinen vain etsien käy.

Kuin ympyrän, myös sulkee elämän

ja sokkona kulkee hän.

Yö musta kaiken varjostaa

ja tie suoraan hulluuteen vain johtaa.

Ei kiinni aikaa saa.

Tää on kuolleen toiveen maa.

Yö hautaan kaiken peittää saa

ja sen usvaan kylmät piirteet hohtaa.

Vain tuuli vaikertaa:

Tää on kuolleen toiveen maa.

Yön kuilu jäinen, ei portteja näy

ja yksinäinen vain etsien käy.

Vain itseään hän etsi sisältään,

yö mustana mielessään.

Yön kuilu jäinen, ei portteja näy

ja yksinäinen vain etsien käy.

Kuin ympyrän, myös sulkee elämän

ja sokkona kulkee hän.

Kuin virttä nuoruus vaikertaa,

ja yön tyhjyys tyhjän mielen täyttää.

Ei kiinni mistään saa.

Tää on kuolleen toiveen maa.

Jäi kaikki kauniit haaveet taa

ja vain turhuus henkiin jääneen näyttää.

Vain kuollut kasvaa saa,

tää on kuolleen toiveen maa.

Yö musta kaiken varjostaa

ja tie suoraan hulluuteen vain johtaa.

Ei kiinni aikaa saa.

Tää on kuolleen toiveen maa.

Yön hautaan kaiken peittää saa

ja sen usvaan kylmät piirteet hohtaa.

Vain tuuli vaikertaa:

Tää on kuolleen toiveen maa.

Yö musta kaiken varjostaa

ja tie suoraan hulluuteen vain johtaa.

Ei kiinni aikaa saa.

Tää on kuolleen toiveen maa,