@migu music@

(Säv. Irwin Goodman, san. Emil Retee)

Vain leskenlehti lohtuansa suo,

tuo ainoa kukka pihanurmikon.

Sinne neito haikeen katseen luo,

tuo neito, joka yksin jäänyt on.

Hän kauan katsoo kukkaan,

sitten huokaa:

On vuodet menneet hukkaan,

mulle lohtu suokaa;

Vain mies, vain mies.

Poimijaansa oottaa kaksi kukkaa;

Tuo leskenlehti sekä neitonen

Noin nuo kaksi hyljättyä rukkaa

joka päivä oottaa kaivaten.

sitten huokaa:

On vuodet menneet hukkaan,

mulle lohtu suokaa;

Vain mies, vain mies.

Kerran kuihtuu leskenlehti varmaan.

Silloin neito aivan yksin jää.

Pilviverho peittää taivaan harmaan,

ei hangen alta kukkaa enää nää.

Hän talven oottaa turhaan,

Sitten huokaa:

Nyt itseni mä murhaan,

viime toive suokaa;

Vain mies, vain mies, vain mies.